Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   3.5.24 21:07:01

Suhdetta takana 8 vuotta, yksi päiväkoti-ikäinen lapsi. Mies on alusta asti ollut "sottapytty" eli tavarat ja vaatteet jää juuri siihen paikkaan mihin sattuu jäämään ja on siinä niin kauan kunnes minä ne korjaan.

Alusta asti olen myös ollut sillä asenteella, että, jos mies ei niitä oma-aloitteisesti korjaa, niin minä en ala aikuista ihmistä käskyttämään vaan siivoan niin kauan kuin jaksan ja kun en enää jaksa niin se on moi moi. Sama esimerkiksi lomamatkojen, kauppaostosten ja minkä tahansa suunnittelussa, minun täytyy aina hoitaa.

Nyt kuitenkin mitä enemmän lapselle tulee ikää, sitä ärsyttävämmäksi kaiken aikaa asioiden tila on äitynyt. On vaikeaa kasvattaa lasta siivoamaan jälkensä kun isänsä näyttää ihan toista esimerkkiä.

Myös kaikki lapsen asioiden hoitaminen, kaikki hoitoon, neuvoloihin, lääkäreihin, vaatehankintoihin ja muihin vastaaviin liittyvät asiat tulee minun aina hoitaa tai ne jää hoitamatta.

Myös pitkään mies ei suostunut mm. hoitamaan lapsen iltatoimia ja laittamaan tätä nukkumaan, jos minä olin kotona.

Asioista huomauttelu ja rauhallisesti epäkohtien esiin nostelu ei tuottanut mitään tulosta ennen kuin lopulta väänsin eroukaasien säestämänä rautalangasta että perhe-elämämme on mielestäni p*rseestä kun joudun hoitamaan yksin suurimman osan ja siihen päälle vielä aikuisen miehen sotkut ja ruokinnan. Että mieluummin hoidan kaiken jatkossakin yksin, mutta ilman että tarvii vielä aikuistakin hyysätä.

Tämän jälkeen mies on vihdoinkin havahtunut, ruvennut siivoamaan, huomioinut minun haluja ja tarpeita enemmän, hoitanut jopa oma-aloitteisesti lapsen hoitoakin vaikka minä olen ollut kotona.

Mutta. Kerkesin mielessäni jo maalailemaan niin mukavan kuvan elämästä ilman parisuhdetta, katselin jo myytäviä asuntojakin, että vieläkin haaveilen erosta.

Ärsyttää miksi toisen piti havahtua ryhtiliikkeeseen vasta kun pitää hermostua, ihan kuin joku pikkulapsi. Vaikka kaikkien näiden vuosien ajan on tiennyt, että minut saa onnelliseksi siivoamalla omat jälkensä, hoitamalla lasta oma-aloitteisesti ja joskus vaikka niskahieronnalla. Mutta ei kun mies vuodesta toiseen valitsi laiskottelun minun miellyttämisen sijasta aina siihen asti kunnes pelästyikin minun lähtevän.

Meillä kuitenkin arki rullaa sujuvasti ja lapsi vaikuttaa onnelliselta saadessaan olla molempien vanhempiensa kanssa. Hänen takiaan en haluaisi ruveta eroamaan.

Lähettäjä: ### 
Päivämäärä:   3.5.24 21:11:20

Anna tilanteelle aikaa vaikka 6 kk ja katso sitten miltä tilanne vaikuttaa ja susta tuntuu. Älä tuona aikana aktiivisesti ajattele eroa tai kehittele päässäsi uutta elämääsi. Eli elät vaan arkea. Määräajan mentyä teet tilannekartoituksen ja toimit sen mukaan,

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   3.5.24 21:11:20

Opetin alussa hoitavasi kaiken ja nyt vasta alat vaatia muutosta

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   3.5.24 21:14:16

Minä kyllä eroaisin, kun ei kuunnellut ennen erouhkauksia. Kyllä tuossa tunteet ihan ymmärrettävistä syistä laantuisi kun mies noin selvästi näyttää ettei arvosta tai kunnioita.

Lapsen takia ei kannata jäädä huonoon liittoon, lapsi kärsii enemmän onnettomasta äidistä..

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   3.5.24 21:14:18

Anna aikaa, ottakaa yhteistä lomaa ja aikaa.

Kyllä mäkin fantasioin välillä yksin asumisesta siistissä kodissa, mutta eipä sekään nyt niin herkkua välttämättä ole.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.5.24 21:14:24

Minäkin suosittelisin odottamaan ainakin pari kuukautta. Ei sitä tiedä onko mies oikeesti skarpannut lopullisesti vai onko tämä vaan hetken kestävä isku perseessä. Ja jos mies onkin muuttunut niin elämänne muuttuu kans parempaan mitä et ole vielä päässyt maistamaan. En siis sulkisi vielä ovia mutta pitäisi auki muut.

Lähettäjä: Minttu 
Päivämäärä:   3.5.24 21:20:14

Lapsenhoidon suhteen en pysty kommentoimaan, koska olen lapseton, mutta miehen sottapyttyilystä sen verran, että minä en ole koskaan voinut käyttää samaa ruokapöytää mieheni kanssa, koska mies on käsittämättömän sotkuinen syöjä enkä pysty tai halua ruokailla saastan keskellä tai korjata aikuisen miehen jälkiä. Vaatteet saa pitää missä haluaa, ei häiritse minua ja mies myös pesee ne itse. En ole koskaan palvellut miestä kotihommissa, otin sen linjan alun alkaenkin.

Lähettäjä: Kameli 
Päivämäärä:   3.5.24 21:22:50

Tässä tarvittaisiin nyt sitä "myötä- ja vastamäessä" -lupausta. Älä hajota lapsesi perhettä vain siksi, että sinua ärsyttää, että mies skarppasi vasta kun suutuit kunnolla.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.5.24 21:23:27

Mulla oli vähän sama tilanne. Ei lapsen asioista vaan muuten. Ja uutta asuntoa kävin katsomassa ja niin edelleen. Mies teki ryhtiliikkeen ja samoin minäkin tutkailin mitä korjattavaa on ja toimin sen mukaan. Alkuvitituksen jälkeen nyt on mennyt kolme vuotta hyvin. Silti joskus haaveilen siitä, mitä olisin voinut saada, mutta enhän oikeasti tiedä, mitä se olisi ollut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.5.24 21:32:36

"Opetit alussa hoitavasi kaiken ja nyt vasta alat vaatia muutosta"

Jep, itse olet miehen opettanut noille tavoille. Nauti tuloksesta.

Lähettäjä: Miekkosnainen 
Päivämäärä:   3.5.24 21:39:53

Kertoo kyllä sinusta ihan tarpeeksi että olet mennyt yhteen sotkuisen miekkosen kanssa XDDDDD. Minä en ikinä edes tapailisi tietoisesti sotkuista miekkosta. Jos saisin yhtäkkiä tietää, että miekkonen elää sotkun ja saastan keskellä, jättäisin homman sikseen. Ei kiinnosta pätkän vertaa uusavuttomat miekkoset. Jos ei kykene edes SIIVOAMAAN, niin on kyllä jotain pahasti vialla pääkopassa. Eri asia jos on jokin fyysinen este, mutta minä en rehellisesti sanottuna sellaista miekkosta tapailisi muutenkaan.

Lähettäjä: Wella 
Päivämäärä:   3.5.24 21:44:14

Tiedän tunteen. En eronnut, ja hyvä niin. Nyt 15v yhdessä, eikä valittamista. Se skarppaus on kestänyt hyvin. :)

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   3.5.24 21:47:22

En mielestäni opettanut hänelle mitään. Alusta asti tein selväksi, että minä en asu sotkun keskellä, jos mies ei siivoa omia jälkiään, niin minä se sitten olen, joka siivoaa, mutta vain siihen asti kunnes kyllästyn ja nostan kytkintä. Ja siis sama asia muidenkin juttujen kohdalla.

Eli mies tiesi ihan alusta asti, että haluaisin hänen osallistuvan kotitöihin ja arjen pyöritykseen enemmän, mutta ei vain välittänyt. Kunnes nyt kun se mitta tuli täyteen.

Mutta kiitos hyvistä neuvoista. Täytyy yrittää sysätä tosiaan nuo muuttohaaveet syrjään ja yrittää nauttia tästä parisuhteemme uudesta suunnasta. Josko se kestäisi ja tunteenikin palaisivat.

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   3.5.24 23:14:31

"Alusta asti tein selväksi, että minä se olen, joka siivoaa"

Ja sitten yllätyt, että sinä siivoat. Opetatko lapsesi samoin, että äiti tykkää siististä kodista ja äiti siivoaa. Sitten yllätyt, kun käsissäsi on teini, joka ei edelleenkään siivoa.

Miten sitä sanotaan, on hölmöyttä tehdä kerta toisensa jälkeen samoin ja odottaa, että lopputulos olisi erilainen.

Lähettäjä: Hicks 
Päivämäärä:   3.5.24 23:41:05

"En mielestäni opettanut hänelle mitään. Alusta asti tein selväksi, että minä en asu sotkun keskellä, jos mies ei siivoa omia jälkiään, niin minä se sitten olen, joka siivoaa, mutta vain siihen asti kunnes kyllästyn ja nostan kytkintä. Ja siis sama
asia muidenkin juttujen kohdalla."

No kahdeksan vuotta siivosit ja teit. Kyllä siinä on vierähtänyt niin pitkä aika, että sun puheisiin ei sen vuoksi ole uskottu. Kyllä ihan itse olet osasyy tähän ongelmaan. Teit lapsenkin siihen vielä. Ja nyt erittäin itsekkäästi olet rikkomassa lapsen kodin.

Lähettäjä: Yty 
Päivämäärä:   4.5.24 00:07:46

Aikuinen mies on kehdannut pitää ap:tä piikanaan 8 vuotta ja nyt joku vielä jaksaa vinkua miten ap on itsekkäästi rikkomassa lapsen kodin!
Miehellä on ollu vuosikausia aikaa muuttaa tapansa. Aikuisen pitää ihan oma-aloitteisesti tajuta tehdä kotitöitä ja siivota omat jälkensä.
En pystyisi enää kunnioittamaan tuollaista mieslasta.

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   4.5.24 00:16:19

Tämä on taas näitä, että mitään sanomatta rivien välistä pitäisi ymmärtää. Miksi miehelle ei ole voinut alkaa päälle sanoa, että siivoa jälkesi en ole kotipiikasi!

Lähettäjä: Yty 
Päivämäärä:   4.5.24 00:33:49

Miten voi tulla aikuiselle yllätyksenä, että omat jäljet pitää siivota vaikkei siitä erikseen sanota? Miten tälläiset vajakit pärjäävät työelämässä? Sääliksi käy heidän työkavereitaan...

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 05:27:19

"Ja sitten yllätyt, että sinä siivoat. Opetatko lapsesi samoin, että äiti tykkää siististä kodista ja äiti siivoaa. Sitten yllätyt, kun käsissäsi on teini, joka ei edelleenkään siivoa."

En opeta. Lapsi on minun lapseni, jota kasvatan. Mies on oman äitinsä lapsi ja hänen lapsuusiän kasvatustyö on jo tehty. Aikuinen ihminen, jolla on täysi itsemääräämisoikeus.

Ja ei, en ole yllättynyt, että minä se olen, joka siivoaa, vaan olen pettynyt. Monesti vuosien varrella kuin sotkuisuus on ruvennut ärsyttämään, olen aina ottanut asian puheeksi, mutta ei mitään vaikutusta ennen kuin nyt.

Sama myös vaikka lasten hampaiden pesun kanssa. Aikuiselle ihmiselle pitäisi riittää lause: Lapsen hampaat pitäisi käydä pesemässä. Ilman, että tarvitsee komentaa toista hoitamana asia. Jos ei komentamatta ole tehnyt asioita, niin minä ne sitten teen, sillä jonkunhan ne on tehtävä enkä aikuista ihmistä ala komentelemaan (ja tämänkin olen monesti muistanut sanoa miehelle).

Itse asiassa lapsen vanhempaa ei pitäisi joutua edes huomauttamaan lapsen tarpeiden hoitamisesta, vaan ne pitäisi tulla automaattisesti. Ei kukaan minuakaan ole joka päivä ollut muistuttamassa, että nyt pitäisi tehdä ruokaa, nyt pitäisi pestä lapsen hampaat, nyt pitäisi ostaa isompi talvihaalari.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 05:30:57

"Miksi miehelle ei ole voinut alkaa päälle sanoa, että siivoa jälkesi en ole kotipiikasi!"

Kyllä hän omat jälkensä siivoaisi, mutta yleensä viikon tia kahden viiveellä tai viimeistään juuri ennen vieraiden tuloa. En minä voi aikuista ihmistä käskeä olemaan siistimpi. Voin vain pyytää ja kertoa, että sotku tekee minut onnettomaksi. Jos miestä kiinnostaa ennemmin olla laiska kuin minun onnellisuus, niin minkäs minä sille mahdan. Muuten kuin eroamalla.

Kuten jo useampaan otteeseen sanoin, en ala käskyttämään aikuista ihmistä. Se halu miellyttää kumppaniaan pitää lähteä ihan itsestään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.5.24 06:27:22

Jos mies on alusta asti ollut tuollainen ja se ei sinulle käy niin miksi olet tehnyt lapsen hänen kanssaan? Todella epäreilua ja itsekästä käytöstä sekä miestä että varsinkin lasta kohtaan!

Lähettäjä: Rätti 
Päivämäärä:   4.5.24 06:29:23

Tässä on kyllä tehty jo alussa se virhe, että olet ryhtynyt parisuhteeseen ihmisen kanssa jolla ihan erilainen siisteyskäsitys kuin sinulla. Sama asia kuin kotihiirestä pitäisi kuoriutua joka paikan höylä tai tai maailman matkaajan pitäisi tyytyä kotona istukelemaan. Jos toisen tavat ärsyttää niin paljon, että niistä pitää kerta toisensa jälkeen muistuttaa ja puhua niin siinä vaiheessa pitäisi jo tajuta ettei suhde tule olemaan mikään loppuelämän suhde johon kannattaa lapsia hankkia jne. Tuollainen uhkailu ei kuulu parisuhteeseen joten ihmettelen miksi olet jäänyt siihen suhteeseen noin pitkäksi aikaa ja hankkinut lapsenkin. Kuvitellut, että saat muutettua toisen uhkailemalla.

Sinä olet aloittaja tiennyt ihan hyvin mihin ryhdyit ja kyllä tuossa vaiheessa mielestäni, jos sinulla on tarkempi siisteyskäsitys kuin miehellä niin sinä sitten myös siivoat siellä kotona enemmän. Lapsi on miehenkin joten totta kai miehen kuuluu hoitaa lasta siinä missä sinäkin, mutta siisteyden suhteen on ollut sinun oma valinta muuttaa yhteen ihmisen kanssa joka ei ole siisteyden suhteen niin tarkka kuin sinä joten mielestäni on kyllä aika turhaa myös kitistä siitä ettei mies pidä taloa samalla tavalla tip top kuin sinä.

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   4.5.24 09:33:52

Tyypilliseen hötönetin tyyliin täällä haukutaan aloittaja. Mitä on opettanut miehelle että hän tekee kaiken. Ja miksi on mennyt tuollaisen kanssa yksiin. Ja tämä klassikko, vielä lisääntynyt tämän kanssa.

Minä näen käytännöllisen itsenäisen naisen, joka ei ole katsonut asiakseen kouluttaa aikuista miestä. Eikä ole alkanut nalkuttamaan tekemättömistä töistä. Hän on selkeästi ilmaissut ettei halua elää sotkuisessa ympäristössä ja hoitaa kyllä homman yksinkin jos toinen ei tee omaa osaansa, mutta vain niin kauan kuin mitta tulee täyteen. Eikö tämä ole paras mahdollinen asenne.

Tuo aikalisä on nyt hyvä idea. Mutta kun ajatus omasta arjesta on itänyt, se nousee vastaisuudessa helposti toteutusasteelle. Toivotaan että miehesi pitää jatkossa paremmin huolta omasta osuudesta. Suurin osa metatyöstä jää silti yleensä vaimolle. Ja se kunnioituksen puute aikuista vetelystä kohtaan ei korjaannu ihan hetkessä. Toivotaan parasta.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   4.5.24 09:37:07

Miekkosnainen: eipä se kuule aina niin mene. Tavatessamme miehellämme oli kyllä... aikamoinen poikamiesboksi. Tosin siitä ehkä huomasi häntä kiinnostavan kun tulin ensimmäistä kertaa kylään niin siivosi siellä ihan paniikissa :D nyt kun ollaan oltu ja asuttu yhdessä pidempään niin siivoukset menee fifty/fifty. Ukko siivoaa ja huolehtii jopa lemmikeiden paikat ja ruokkii heitä oma-aloitteisesti. Eksiä joutunut rukoilemaan vastaavassa tilanteessa keuhkokuumeessa hoitamaan nuo, vaikka muuten oman osuutensa asunnosta ovat tehneetkin.

Lähettäjä: ghn 
Päivämäärä:   4.5.24 10:17:47

Johan nyt, aikuiselle miehelle pitäisi opettaa kuin lapselle, että omat jäljet siivotaan :D Eihän mies ole aloittajan holhokki!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.5.24 10:47:45

"Se halu miellyttää kumppaniaan pitää lähteä ihan itsestään."

Kun miehelläsi ei ole näiden vuosien aikana ollut minkäänlaista halua miellyttää sinua, niin miksi olet silti roikkunut hänessä? Katso peiliin, nyt on kyseessä ihan itse aiheutettu ongelma. Pariutumisvaiheessa voi valita sellaisen miehen, jonka siisteyskäsitys käy yksiin omasi kanssa tai JOKA ON VUOKSESI VALMIS MUUTTAMAAN SITÄ. Nykyinen miehesi ei ole kumpaakaan.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 10:56:10

"Kun miehelläsi ei ole näiden vuosien aikana ollut minkäänlaista halua miellyttää sinua, niin miksi olet silti roikkunut hänessä?"

Ai koska mies ei halua miellyttää minua yhdellä tapaa, niin se tarkoittaa automaattisesti sitä, ettei hän halua miellyttää minua millään muullakaan tapaa? Okei aika mielenkiintoinen päättelykyky sinulla.

Olen roikkunut hänessä siksi koska elämä on pääasiallisesti oikein mukavaa ja lupsakkaa hänen kanssaan ja olen rakastanut häntä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.5.24 11:11:12

Selvästi tuo on merkittävä asia, jos olet sen vuoksi jättämässä muuten mukavan ja lupsakkaan elämän. Ei lasten perhettä rikota pikkusyiden vuoksi.

Lähettäjä: Epika 
Päivämäärä:   4.5.24 11:13:08

Metatöiden jakaminen ei toimi sillä tavalla, että esim vaatevastuussa oleva antaa toiselle tehtäväksi hankkia haalarin, vaan se vaatevastuu annetaan kokonaan. Sitten toinen hoitaa sen parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kyllä sun pitää nyt itse saada suu auki. Tuollainen vihjaileva "lapsen hampaat pitäisi pestä" ei ole se viesti, jonka oikeasti haluat antaa miehellesi. Kyllähän hän tietää, että lapsen hampaat pitää pestä ja sinä sen yleensä hoidat. Sun pitää sanoa, että haluat, että mies ottaa vastuun hampaiden pesemisestä sillä tavalla, että sinä voit vaikka unohtaa koko asian.

Meillä esim minä hoidan koko perheen vaatehankinnat (mies ostaa omansa, mutta muuten) ja pyykkihuollon. Mies hoitaa keittiön siisteyden, lasten neuvolat ja harrastukset yleensä. Minä en edes tiedä, koska seuraavat neuvolat on tai milloin on rokotuksia tms. Nuorin on 10 kk ikäinen. Tällä esimerkillä yritän kertoa sitä, että metatöitä jatkaessa pitää jakaa oikeasti, eikä siten, että toivoo miehen osallistuvan, vaikka itse haluaa silti pitää langat käsissään.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 11:45:40

"Selvästi tuo on merkittävä asia, jos olet sen vuoksi jättämässä muuten mukavan ja lupsakkaan elämän."

Niin nykyään. Mutta kysyttiin miksi olen roikkunut suhteessa tähän asti. Niin siivottomuus ja perheen vetovastuu vuosi vuodelta kuormittaa enemmän.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 11:50:37

Epika - Minä en ole sellainen, joka sanelee aikuiselle ihmiselle mitä hänen tulee tehdä. Olen kyllä usein toivonut, että osallistuu enemmän. Kolme vuotta olen jo tasaisesti pyytänyt häntä edes luomaan Wilma-tunnukset.

Mutta jos toinen ei toiveista huolimatta toimi, niin minkäs sille mahtaa. Tietää kyllä seuraukset jos/kun kyllästyn.

Ja on siis nyt skarpannut. Oma-aloitteisesti rupesi selvittämään mitä uusia vaatteita lapsi tarvitsisi nyt kevääksi/kesäksi. Tosin toki sekin meni niin, että kysyi minulta mitä tarvii ja missä koossa...

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   4.5.24 13:11:06

Nyt vasta huomasin että täällä oli jo aikaisemmin joku käyttänyt samaa nimimerkkiä kuin minä. Sorry, minä olen se jälkimmäinen.
Päivämäärä4.5.24 09:33:52

Mutta sitä tulin kommentoimaan, että ei tuo Epikan ehdotus huono ole. On helpompi opetella hoitamaan joku kokonaisuus kuin että arvailla kumpi sen nyt tällä kerralla tekee ja tekeekö tarpeeksi hyvin. Meillä pyykit hoidan minä. Vahinkojen välttämiseksi se on parasta. Ruuanlaitto vuorot jaetaan ja kokki saa päättää mitä tarjoaa. Siivouspäivänä molemmilla on omat tehtävät. Autojutut hoitaa mies. Lasten vaatehankinnat hoidan minä jne. Tietenkin nämä kannattaa sopia ja tehtäviä voidaan jakaa uusiksi kun tilanteet muuttuu. Ja toinen tietenkin sijaistaa sujuvasti kaikissa töissä jos tarvitaan.

Ainakin meillä tämä järjestely helpottaa arkea.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   4.5.24 13:29:39

No nyt se olisi vaan sitten siedettävä ja toivottava, että skarppaus pitelee. Ihan lapsen takia, sinun henkilökohtainen aikasi olkoon kun hänet on kasvatettu ja maailmalle saatettu. Anteeksi vanhanaikainen lähestyminen, mutta ei ole oikein tuupata lasta maailmaan ja jo ennen ylä-astetta olla kotia rikkomassa koska parisuhde ei ole nyt niin ihanan onninen ja auvoinen kun on haaveillut. Eri asia jos tulee väkivaltaa, viinaa, todella selvittämättömiä ristiriitoja ja jatkuvaa riitelyä. Eihän se ole kuin 10 vuotta, ehkä 12 niin lapsi muuttaa omilleen ja voit miettiä oman henkilökohtaisen elämäsi kuviot ;)

Lähettäjä: pikku 
Päivämäärä:   4.5.24 13:50:25

Ei kait se ero nyt niin katastrofi olisi miehelle. Seuraava parisuhde hänellä menee sitten paremmin kun on oppinut tavoille.

Lähettäjä: ww 
Päivämäärä:   4.5.24 13:52:58

Miksi itse venytit asiasta sanomista niin kauan? Olisit sanonut jo aiemmin etkä vasta sitten, kun haluat jo erota.

Se on miljonaan kertaan todistettu, että jokaista kohdellaan niin kuin antaa itseään kohdella. Kukaan ei skarppaa ennen kuin on pakko.

Olet alkanut suhteeseen ihmisen kanssa, joka on miesvauva. Vuosia jaksoit tehdä, hoitaa ja siivota kaiken. Et laittanut häntä tekemään mitään. Kun sitten lopulta kyllästyt ja sanot faktat ääneen alkaa tapahtua. Ja sitten harmittelet asiaa.

Olisit sanonut jo suhteen alussa.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 14:03:52

"Miksi itse venytit asiasta sanomista niin kauan? Olisit sanonut jo aiemmin etkä vasta sitten, kun haluat jo erota."

Kyllä minä ihan alusta asti sanoin, että jos mies ei hoida asioita, niin kyllä minä hoidan niin kauan kunnes en enää jaksakaan hoitaa myös miehen hommia. Eli ihan alusta asti mitään venyttelemättä mies on tiennyt, että pohja se minunkin säkissä on, jos kaiken jättää minun hommaksi.

Lähettäjä: Jepjep 
Päivämäärä:   4.5.24 15:17:43

22 vuotta yhdessä. Saapa nähdä, skarppaako. Meitä on kaksi tunnevammaista yhdessä. Mies kasvanut tyranni-isän ikeessä pelko persauksessa, eikä puhu mistään, luikkii korvat luimussa töihin aina, kun jotain epämiellyttävää tulee vastaan.

Minä taas eroperheen koulukiusattuna kasvattina tarvitsisin sen tuen ja turvan. Yksin jättäminen on vihoviimeistä, mitä voi tehdä. Ollaan pattitilanteessa.

Alkuun otettiin yhteen asiasta. Sittemmin minunkin läheisriippuvuus laskeutui toisella paikkakunnalla opiskellessa normaalimmalle tasolle. Ymmärrän, että tilanteen ollessa päällä mies menee ihan lukkoon. Eli opettelin pitämään mölyt mahassa pari päivää, jolloin toivoin tilanteen olevan parempi.

Nyt olen 22 vuotta pitänyt sen sisälläni. Turvallisuuden tunne on poissa. Tyhmänä odotan, että kun minulla on paha olla ja mies sen varmasti huomaa, hän edes halaisi.

Nyt on työkuviot uuden pomon (joka on syvältä...) myötä siinä pisteessä, että joudun mielenterveyteni säilyttääkseni vaihtamaan paikkaa. Ja luopumaan työkavereista, jotka ovat olleet todella tärkeitä. Olen niin väsy, että saatan parkua yksinäni kesken päivän pöydän ääressä, kun ei jaksa enää. Mies luikkii pitkin seiniä. Nukkuu yönsä hyvin (toisin kuin minä) ja aamulla yrittää ehkä jutustella niitä näitä, ajatuksena piristää tjtn. Sama kuvio, jos olen pahoittanut mieleni jostain miehen tekemisistä. Hissunkissun nukkumaan ja huomenna teeskennellään, ettei mitään ole vialla.

Alkaa olla takki niin tyhjä, että mietin eroa. Valitettavasti muutimme vasta 4v sitten nykyiseen kotiin ja teini-ikäisten lapsien lisäksi mietin myös, ettei ole varaa tästä irtautua. Se talo järven rannalla, mistä aina haaveiltiin... nyt se on loukku, josta on vielä 300k velkaa.

Jos pitää olla yksinäinen ja surkea, niin helpompi olisi olla sitä ihan keskenään. Nyt sitä pöljänä aina toivoo, että varmaan tällä kertaa se halaus tulisi...

Ja kyllä, näistä on puhuttu. Olen kertonut, että ymmärrän kyllä miehen taustan ja tunnelukot, mutta ei ole oikein, että minä joustan aina. Tuntuu, että minun pahan oloni voi sivuuttaa aivan täysin ja palata asiaan sitten, kun tilanne on ohi - hänen mielestään. Minä en pääse siitä hylkäämisen tunteesta eroon ja kun sen tekee yhä uudelleen juuri se ihminen, jonka piti olla elämässä se tukipilari, niin... :/

Aloittaja, jos mies nyt on skarpannut, niin katso se puoli vuotta. Anna se mahdollisuus. Siinä ajassa kyllä ehtii näyttää, onko kyse hetken häiriöstä. Muista, että ruoho ei kasva paremmin aidan takana vaan siellä, missä sitä kastellaan. Ja jos homma menee reisille jo viikon päästä niin sittenpä se on selvä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.5.24 15:20:57

Toista ei voi muuttaa mutta itse voi mennä terapiaan selvittämään omia ongelmia. Näyttää sillä tavalla toiselle mallia ehkä, tai ehkä vaan oppia ymmärtämään itseään ja syitään, ja saa voimaa lähteä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.5.24 15:32:33

"Kyllä minä ihan alusta asti sanoin, että jos mies ei hoida asioita, niin kyllä minä hoidan niin kauan kunnes en enää jaksakaan hoitaa myös miehen hommia. Eli ihan alusta asti mitään venyttelemättä mies on tiennyt, että pohja se minunkin säkissä on, jos kaiken jättää minun hommaksi."

Ei, vaan sinä olet liki vuosikymmenen uhitelut tyhjiä ja mies EI ole uskonut, että toteutat uhkauksesi ja siksi jättänyt kaiken sinun hoidettavaksesi, kun kerran teet. Nyt hän ensimmäistä kertaa ottaa sinut tosissaan.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 15:44:43

"Ei, vaan sinä olet liki vuosikymmenen uhitelut tyhjiä ja mies EI ole uskonut, että toteutat uhkauksesi ja siksi jättänyt kaiken sinun hoidettavaksesi, kun kerran teet. Nyt hän ensimmäistä kertaa ottaa sinut tosissaan."

No se on sitten miehen oma häpeänsä.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   4.5.24 15:45:35

Muuta omaan ja katsele rauhassa haluatko palata miehen kanssa saman katon alle. Yleensä se perusluonne puskee esiin aika pian, hommat jää taas puolitiehen, vaikka alkuun skarppaa.

Annat siis miehen hoitaa omaa huusholliaan ja seuraat pysyykö se järjestyksessä. Ei välejä tarvitse tulehduttaa, kun teillä on lapsikin. Voitte pysyä kavereina ja vaikka istua toisinaan iltaa yhdessä.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   4.5.24 16:02:25

"En mielestäni opettanut hänelle mitään. Alusta asti tein selväksi, että minä en asu sotkun keskellä, jos mies ei siivoa omia jälkiään, niin minä se sitten olen, joka siivoaa, mutta vain siihen asti kunnes kyllästyn ja nostan kytkintä. Ja siis sama asia muidenkin juttujen kohdalla. "

Tuo mutta -sana jälkeen tulevine asioineen on ihan tyhjää sanahelinää. Jos sinä siivoat miehen sotkuja yhdenkin kerran, se kyllä odottaa sinun tekevän niin toistekin. Joko mies siivoaa omat sotkunsa tai sinä nostat kytkintä heti. Se eroukaasi tehdään selväksi jo ennen yhteen muuttamista. Turha vaiva muuttaa, jos ei asia ole selvä. Ei haudutella tuollaisia tilanteita 8 vuotta ja hankita siihen vielä lapsia. Miksi te ihmiset oikein kaivamalla kaivatte itsenne kuoppaan, johon ette halunneet?

On asioita joita ihmiset sanoo ja asioita, joita ne tekee. Teot kertoo aina totuuden. Voit sanoa ihan mitä vaan, eikä sillä ole mitään merkitystä, jos kuitenkin toimit käytännössä päivittäin toisin.

Lähettäjä: Rätti 
Päivämäärä:   4.5.24 16:08:50

Vaimo//Olkoo miehen oma häpeä, mutta onhan tuo nyt sinultakin aikamoista järjen köyhyyttä tuo asenne etten ala aikuista miestä kouluttamaan ja kaikki asiat miehen pitää osata ajatella itse ilman että sanot yhtään mistään mitään, kun olet kerran jostain tuhahtanut. Sinä olet vuosia siivonnut huushollin ja näköjään lapsen synnytyäkään et ole aikaiseksi saanut miestä hoitamaan osuuttaan lapsesta vaan jotenkin kummallisesti vastuu on kääntynyt sinulle. Ei meillä miehelle ole lasten hoitamisesta tarvinnut sanoa, kun olen vaan jättänyt esim. Esikoisen miehen hoidettavaksi. Siinä mies on opetellut itse vaipan vaihdot, kylvettämiset yms. Joten herää kysymys, miksi sinä et sitä lasta ole jo vauvana jättänyt miehen hoitedettavaksi vaan vasta nyt alat jostain Wilmasta tuhisemaan.

Toisekseen edelleen, jos sinä haluat kämpän olevan tip top niin pidä se sitten itse top top ja mies siivoa sen oman ihanteen mukaan. Meillä miestä ei kiinnosta kodin siisteys. Minua kiinnostaa joten minulla on päävastuu kodin siisteydestä. Minua taas ei kiinnosta onko ulkona nurmikko pidempää tai heinikko kasvanut yms. Miestä kiinnostaa joten pitää niistä huolta eli jakaa ne vastuu alueet kuten yllä ehdotettu.

Lapsien suhteen sitten mies hoitaa ihan kaikki harrastuksiin, liikuntaa yms. liittyvät asiat. Minä sitten perus vaatehankinnat. Minä hoidan hoitovaraukset yms. Koska minulla muuttuva työaika ja laitan kalenteriin hakemiset ja viemiset. Sen mukaan sitten mies kuskaa lapsia, plus harrastukset. Ei meillä kaikki toimet mene 50/50. Se ei toimisi ja olisi turhaa säätämistä vaan meillä on lastenkin suhteen vastuu alueita ja sitten asioita joista yhteinen vastuu.

Lähettäjä: ww 
Päivämäärä:   4.5.24 16:10:59

"Kyllä minä ihan alusta asti sanoin, että jos mies ei hoida asioita, niin kyllä minä hoidan niin kauan kunnes en enää jaksakaan hoitaa myös miehen hommia. Eli ihan alusta asti mitään venyttelemättä mies on tiennyt, että pohja se minunkin säkissä on, jos kaiken jättää minun hommaksi."

No miksi sinä sitten valitat, että mies skarppasi vasta nyt kun sanoit, että haluat erota koska hän ei tee mitään?

Niinhän te olette sopineet, ja se on ollut sinulle ihan ok, joten en ymmärrä, miksi nyt sitten valitat? Mihin siis olet pettynyt? Siihen, että mies toimi kuten olitte sopineet?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   4.5.24 16:25:44

Kuten edellä, aloittaja on luvannut siivota kunnes kyllästyy. Eli miehen ei ole tarvinut siivota. Nyt ilmoitit kyllästyneesi, joten mies alkoi siivoamaan. Ei ongelmaa siis. Mitäs alunperinkään olet ilmoittanut voivasi siivota x ajan.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   4.5.24 16:50:39

Ehkä asioista olisi pitänyt keskustella hieman aikaisemmin kunnolla- nyt mies tajusi vasta kun toinen kyllästyi totaalisesti ja uhkasi erolla.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 16:57:51

"Joten herää kysymys, miksi sinä et sitä lasta ole jo vauvana jättänyt miehen hoitedettavaksi vaan vasta nyt alat jostain Wilmasta tuhisemaan."

Mistä tuulesta sinä tempaisit tuon olettamuksen, etten ole jättänyt lasta miehen hoidettavaksi? Ei ole kyse siitä, ettei hän osaa vaan pelkästään siitä, ettei viitsi, jos minä olen myös kotona. Hyvin hoiti lasta silloin kun minä tein vielä vuorotöitä ja olin joka toinen viikko illat poissa kotoa.

Lähettäjä: Hei 
Päivämäärä:   4.5.24 17:13:14

Turhaan meiltä kysyt. Vain sinä itse voit tietää pääsetkö yli tuosta tunteesta.

Lähettäjä: Rätti 
Päivämäärä:   4.5.24 17:23:04

Vaimo//Miksi teet asioita, kun olette samaan aikaan kotona? Jos mieheltä ne on aikaisemminkin onnistuneet niin miksi et vaan odota, että mies tekee asioita ja jos ei tee niin miksi et ole kysynyt miehelle, että mihin ihmeeseen kysy lapsen hoitamiseen katoaa, kun sinä olet paikalla.

Sitten myös sellainen asia, että kannattaa myös miettiä omaa käytöstä eli sitä ettet puutu miehen tapaan tehdä asioita, sillä monilla naisilla valitettavasti on kumma käsitys, että heidän tapansa tehdä asioita on ainoa oikea eikä anneta isälle tilaa tehdä omalla tyylillään asioita eli mieti ihan rehellisesti oletko omalla toiminnallasi ja puuttumisellasi saanut miehen toteamaan, että tee itse, kun kerta osaat paremmin.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 17:39:52

"Turhaan meiltä kysyt. Vain sinä itse voit tietää pääsetkö yli tuosta tunteesta."

En minä mitään ole kysynytkään.

Lähettäjä: Jaa 
Päivämäärä:   4.5.24 18:17:26

Kuka on skarpannut liian myöhään?

Lähettäjä: Koopa 
Päivämäärä:   4.5.24 18:20:23

Kylläpä taas aloittajaa syyllistetään ja luetaan taas miten sattuu. Minä nyt ainakin sain käsityksen, että on aloittajakin suunsa avannut vuosien varrella, ei vaan odotellut että napsahtaa.

Lähettäjä: sjjjjd 
Päivämäärä:   4.5.24 18:31:35

Aloittaja on vuosien varrella avannut suutaan sanomalla, että jos sinä et tee niin sitten minä teen, kunnes kyllästyn ja haluan erota. Ja näin nyt on tapahtunut. Mies on jättänyt asiat aloittajan tehtäväksi kun aloittaja on ollut kotona, koska näin oli sovittu ja aloittaja luvannut tehdä kaiken miehen puolesta, jos mies ei viitsi tehdä mitään. Ja nyt aloittaja on tähän kyllästynyt ja uhannut erolla. Mies tajusi, että aloittaja oikeasti lähtee, jos hän ei ala tehdä osaansa. On alkanut tehdä osansa ja aloittaja miettii, että miksi vasta nyt, vaikka koko tämän ajanhan aloittaja on sanonut, että minä teen kyllä jos sinä et tee, kunnes kyllästyn tekemään kaiken.

Mikä siis on ongelma?

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 18:39:08

"Mikä siis on ongelma?"

Ongelma on se, että tässä pitkään ja hitaasti kehittyneen kyllästymisen myötä tunteet miestä kohtaan ovat lopahtaneet ja ärsyttää se, ettei koskaan aikaisemmin viitsinyt vaivautua ja tehdä osaansa arjessa vaikka tiesi minun haluavan sitä. Vasta sitten kun se kamelin selkä katkesi, niin viitsii nähdä vaivaa.

No ehkä ne tunteet palaavat yhtä hitaasti kuin hävisivätkin, niin täytyy yrittää olla kärsivällinen.

Ja asiahan on miehelle monesti ilmaistu näin: "Jonkunhan täällä on asiat hoidettava ja jos sinä et viitsi, niin minun on sitten pakko viitsiä."

Jos mies on käsittänyt sen niin, että minä kiltisti ja mielelläni hoidan kaiken, niin edelleen, oma on häpeänsä.

Lähettäjä: aha 
Päivämäärä:   4.5.24 18:58:15

Olet siis sanonut miehelle, että jos hän ei tee niin sinä sitten teet. Ja kun kyllästyt tekemään, niin eroat. Mies on tämän tiennyt. Nyt olet kyllästynyt ja haluat erota. Ja nyt sinua harmittaa, kun haluat erota.

Erotkaa. Sillä siitä pääsee. Huomasit nyt itse, että mies ei tee mitään, jos et ole oikeasti lähdössä. Tekee vain kun olet uhannut pakata ja häipyä.

Itse sanot, että tunteet on laimenneet ja haluat olla yksin, joten pakkaa kamasi ja lähde. Sitähän sinä olet 8 vuotta pohtinut, joen toteuta nyt se uhkauksesi.

Toki voit istua miehen kanssa alas kun lapsi on nukkumassa ja kysyä, miksi ei näiden vuosien aikana ole mitään tehnyt ja nyt sitten hätäpäissään tekee kaiken, kun aiot lähteä. (Älä sano "uhkasin lähteä" vaan sano, että aiot lähteä.)

Kerro sitten, mitä mies sanoi.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   4.5.24 21:39:25

Sinä ihan itse olet marttyyrin kruunua kiillottaen passannut miestä ja kertonut passaavasi, jos kerran hän ei tee. Olet ihan itse valinnut toimia tavalla, jonka olet itsekin tiennyt johtavan eroon ja joka nyt on tappanut tunteesi kumppaniasi kohtaan.

Lähettäjä: Yty 
Päivämäärä:   4.5.24 21:48:13

A, vastaavasti mies on valinnut laiskottelun ja itsekkyyden vaikka on hyvin ollut tietoinen, että se johtaa eroon.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   4.5.24 21:55:40

Ei,vaan mies on valinnut laiskuuden koska ei uskonut sen johtavan eroon.

Lähettäjä: Hah 
Päivämäärä:   4.5.24 22:00:08

^ No ei voi siinä sitten mies muuta kuin omaa tyhmyyttään syyttää kun akka lähtee.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   4.5.24 22:04:57

Aha - En tahtoisi erota lapsen vuoksi. Ajattelin aina, että sitten kun kyllästyn, niin nostan kytkintä. Ajattelin myös lasta tehdessä, että sitten kun kyllästyn, niin nostan kytkintä lapsi kainalossa.

Mutta lapsella ja isällä on todella hyvä suhde ja erotilanteessa haluaisin vuoroviikkovanhemmuuden ihan vain, koska en halua lapsen menettävän hyvää isäsuhdettaan. Mutta en myöskään ole valmis olemaan niin paljon erossa omasta lapsestani.

Parempi vain nyt yrittää elvytellä tunteita.

Lähettäjä: Hicks 
Päivämäärä:   4.5.24 22:25:29

"Sinä ihan itse olet marttyyrin kruunua kiillottaen passannut miestä ja kertonut passaavasi, jos kerran hän ei tee. Olet ihan itse valinnut toimia tavalla, jonka olet itsekin tiennyt johtavan eroon ja joka nyt on tappanut tunteesi kumppaniasi kohtaan."

Juuri näin. Alun perinkin suunnitelmasi oli tuhoon tuomittu ja tässä sitä nyt ollaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.5.24 23:13:59

Tietysti aloittajaa syyllistetään, koska hän vaikuttaa idiootilta. Hänellä on mielikuva, jossa hän ihanasti yksin puuhailee omassa siistissä asunnossaan ja elämä on pelkkää onnea. Se on kuvitelma. Oikeasti se lapsi itkee häneltä viedyn isän perään, läheisyyttäkin tulee ikävä ja kuka vaihtaa talvirenkaat. Kaikki tämä jonkin vi tun pyykkikasan takia. Mene hoitoon.

Lähettäjä: .yy. 
Päivämäärä:   5.5.24 02:43:19

Mitä se mies vastasi kun kysyit häneltä että miksi ei näiden vuosien aikana ole mitään tehnyt ja nyt sitten hätäpäissään tekee kaiken, kun aiot lähteä?

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   5.5.24 05:29:17

"kuka vaihtaa talvirenkaat"

Öö no rengasliikkeen työntekijä, niin kuin tähänkin asti. Tai tarvittaessa sitten minä itse niin kuin tähänkin asti.

Lähettäjä: Vaimo 
Päivämäärä:   5.5.24 05:33:09

"Mitä se mies vastasi kun kysyit häneltä että miksi ei näiden vuosien aikana ole mitään tehnyt ja nyt sitten hätäpäissään tekee kaiken, kun aiot lähteä?"

Hänen mielestään meillä työnjako on kuulemma ollut reilu kun hän kerran vuodessa tekee jotain (hänen) talon kunnostustöitä kuten viime kesänä putsasi rännit.

Nyt tekee asioita, koska ei halua minun olevan onneton. No parempi kai tämäkin myöhään kuin ei milloinkaan.

Lähettäjä: ,,, 
Päivämäärä:   5.5.24 09:09:03

Mulla on vähän sama tilanne, tosin puoliso ei edes ole vielä skarpannut. Olen puhunut epäkohdista usein, puoliso ne myöntää, mutta mitään ei tapahdu.

Nyt kokeillaan terapiaa. Mietin vain pystynkö pääsemään eroon vuosien aikana kertyneestä vihasta ja katkeruudesta niin että oikeasti voitaisiin yrittää uudestaan. Vai oisko parempi erota ainakin hetkeksi. Lapsia ei ole.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   5.5.24 12:05:33

"vastaavasti mies on valinnut laiskottelun ja itsekkyyden vaikka on hyvin ollut tietoinen, että se johtaa eroon."

-Mistä mies olisi voinut päätellä asian oikeasti johtavan eroon, jos nainen on 8vuotta passannut satunnaisesta mutinastaan huolimatta? Ei, mies ei varmasti ole mikään helmi, enkä häntä tässä tarkoita puolustella, itseään saa syyttää, jos lapikas heilahtaa, mutta mies ei ole täällä keskustelemassa asiasta, eikä mikään mitä täällä sanotaan vaikuta miehen käytökseen muuten kuin aloittajan valitsemien toimien kautta. Kukaan meistä ei voi valita toisen puolesta miten hän toimii. Jokainen meistä valitsee miten itse toimii missäkin tilanteessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.5.24 12:12:30

"Mistä mies olisi voinut päätellä asian oikeasti johtavan eroon, jos nainen on 8vuotta passannut satunnaisesta mutinastaan huolimatta"

No itse ainakin lähtökohtaisesti oletan ja päättelen, että jos kumppanini minulle jotain sanoo, niin se on silloin totta. Kuten vaikka se, että hän ottaa jossain kohtaa eron, jos en ala siivoamaan jälkiäni.

En tiedä sitten miten muut asioita päättelevät.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.5.24 12:16:34

Aloittaja voisi googlata tolerable level of permanent unhappiness. Miestäsi ei kiinnostanut että olet onneton paitsi nyt kun se voi vaikuttaa häneen. Tunteesi on täysin ok, ja niin on sekä suhteeseen jääminen että ero.

Ehdottaisin ehkä parisuhdeterapiaa? Vaikka pari käyntiäkin vaan.

Lähettäjä: Bee 
Päivämäärä:   5.5.24 13:35:34

"No itse ainakin lähtökohtaisesti oletan ja päättelen, että jos kumppanini minulle jotain sanoo, niin se on silloin totta. Kuten vaikka se, että hän ottaa jossain kohtaa eron, jos en ala siivoamaan jälkiäni."

Niin minäkin, mutta on ihmisiä joita on "uhkailtu" lapsesta lähtien ilman seurauksia. Ne ei usko, että koskaan mitään tapahtuu, koska ei ole tähänkään mennessä tapahtunut. Ukaasit kaikuu kuuroille korville.

Aikuisten ihmisten pitäisi ajatella vähän enemmän, tässäkin sijaiskärsijänä typerien aikuisten takia on lapsi.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   5.5.24 14:02:43

"Niin minäkin, mutta on ihmisiä joita on "uhkailtu" lapsesta lähtien ilman seurauksia. Ne ei usko, että koskaan mitään tapahtuu, koska ei ole tähänkään mennessä tapahtunut. Ukaasit kaikuu kuuroille korville. "

-Juurikin tämä. Monet on myös eläneet koko lapsuutensa perheissä, joissa vanhemmat on uhkailleet ja napisseet toisilleen, ilman mitään toteutusaikeita. Lapset aikuistuessaan yleensä pariutuu kumppanien kanssa, joissa on jotain tuttua ja turvallista, joten voi hyvinkin olla, että aloittajan miehen perheessä on ollut ihan samanlaista napinaa, jota ei ole ollut tarpeen ottaa tosissaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.5.24 16:12:43

"Niin minäkin, mutta on ihmisiä joita on "uhkailtu" lapsesta lähtien ilman seurauksia. Ne ei usko, että koskaan mitään tapahtuu, koska ei ole tähänkään mennessä tapahtunut. Ukaasit kaikuu kuuroille korville."

No hyvä jos nyt aikuinen mies tästä sitten oppii uskomaan, jos ap tämän jättää.

Lähettäjä: Bee 
Päivämäärä:   5.5.24 16:22:31

En minäkään ottaisi kovin tosissani toisen napinaa, jos se ei kuitenkaan jihda mihinkään. Niin kuin ei ole nyt kahdeksaan vuoteen johtanut. En puolustele mitenkään saamatonta ja laiskaa mieslasta, mutta on aloittajassajkin vikaa ja nyt aikoo hajottaa perheen tämän takia.